1. Uuden tiedon käsittelyä ja luokittelua.
Kuinka käydä ostamassa junalippu lipunmyyntiautomaatista ensimmäistä kertaa.
2. Vanhan tiedon uudelleen järjestelyä.
Kuinka ostaa lippu internetistä.
Suurin osa vanhan tiedon uudelleen järjestelemisestä tapahtuu unessa.
Tästä syystä yön yli nukkuminen ennen tärkeän päätöksen tekemistä on usein järkevää.
Sisäset mallit
1. Tietoja. Helsingin keskustan pohjapiirros, koulurakennuksen "kartta" jne.
2. Toimintamalleja. Kuinka toimia junassa, kun haluaa ostaa lipun? Miten kaupan kassalle tai bussiin jonotetaan.
3. Mielipiteitä. Opettajat ovat AINA ankaria ja harmaatukkaisia. Lähihoitajat ovat sosiaalisia.
A. Pysyviä.
Käveleminen, pyöräileminen.
B. Automatisoituneita.
Autolla ajaminen.
C. Muuttuvia.
Mielipide opettajista.
Tai näiden sekoituksia.
Automaattivaihteisella autolla ajaminen manuaalisen jälkeen.
Kävelemään opetteleminen aivoinfarktin jälkeen.
Klossipolkimilla pyöräily tavallisten polkimien jälkeen jne.
Ongelmia tulee, jos sisäiset mallit...
1. Puuttuvat kokonaan tai osin.
Esim. Täysin uudessa tilanteessa. Ensimmäistä kertaa lentokentällä tai terveyskeskuksessa.
2. Ovat vääriä tai epäsopivia. Lippu kaukojunaan ostetaan eri tavoin kuin lähijunaan.
3. Eivät tallennu muistiin. Esim. muistisairailla tai aivovauriosta kärsineillä.
Mielen teoria
- Käsitys toisen ihmisen aikomuksista, ajatuksista ja suunnitelmista.
Miksi poika pitää sadesäällä kulkiessaan kirjaa päänsä päällä? Koska sataa vai koska hän on palauttamassa kirjaa kirjastoon?
- Kertoo kyvystä asettua toisen ihmisen asemaan.
Tyttö ja poika leikkivät. Poika laittaa nallen kaappiin ja lähtee pois huoneesta. Tyttö siirtää nallen kaapin taaksen. Poika tulee huoneeseen. Mistä poika etsii nallea?
- Kehittyy n. 3-5 vuoden iässä.
Poikkeuksena esim. autismin kirjon häiriöt.
- Empatiakyky on mielen teoriaa vaativampi.
Siinä asetutaan toisen ihmisen tunnekokemukseen.
Intuitio
- Ajattelun alitajuinen osa totetutuu monissa yllättävissä tilanteissa, joissa emme ennätä keskittymään ajattelemiseen. Esim. Nopeissa ongelmanratkaisutilanteissa ja pelastustilanteissa.
- Sattuma ei ole intuitiota. Jos joku soittaa juuri kun ajattelet häntä, kyseessä on sattuma.
Mielikuva
- Muistinvarainen elämys, joka voi olla seurausta aistielämyksestä. Tietty ääni herättää mielikuvia lapsuudesta tai tietty tuoksu jo kuolleesta henkilöstä.
- Mielikuva eroaa hallusinaatiosta siinä, että se on tahdonalainen. Sitä voi siis jonkin verran kontrolloida. Kontrolloimaton mielikuva on pakkoajatus. Se valtaa ajatukset ja mielen haluamatta.
Ajattelun ongelmat
- Vähenevät iän myötä ja lisääntyvät ikääntyessä.
- Liittyvät useimmiten muihin ongelmiin. Amnesia, autismi, skitsofrenia.
- Näkyvät sosiaalisissa tilanteissa = Tilanteen lukutaito. Esim. Muiden aikomusten tai mielialan ymmärtäminen.
- Opitun soveltaminen uudessa tilanteessa usein haastavaa. Esim. kaadettaessa neste korkeampaan lasiin, lapsi ei ymmärrä että nesteen määrä pysyy samana vaikka pinta nousee korkeammalle.
- Liittyvät usein toiminnan nopeuteen. Esim. reaktiokyky, ongelmanratkaisu jne.
